Yhdistyksen tarkoitus on kehittää jäsentensä ruumiin ja sielun voimia
”Pöytäkirja pidetty voimistelijain kokouksessa Huhtimäen Tyttökoululla 14 pnä syyskuuta 1928. Läsnä oli 32 henkeä.
Kun kaikki merkit Tampereen Naisvoimistelijat seuran vuosikokouksessa näyttivät, että yhteistoimintaa ylä ja alaosastojen kanssa ei voida jatkaa, oli joukko voimistelijoita kokoontunut Huhtimäen Tyttökoululle asiasta keskustelemaan.
– – –
2 § Koska ilmoitettiin, että voimistelunopettajatar Laura Tanneria ei Tampereen Naisvoimistelijat seuran vuosikokouksen toivomuksesta huolimatta tultaisi pyytämään yläosaston johtajaksi, niin päättivät läsnäolleet erota seurasta.
3 § Päätettiin yksimielisesti perustaa uusi voimisteluseura ja valittiin väliaikainen 5 henkinen johtokunta.
9 § Keskusteltiin seuran nimestä ja ehdotettiin Tampereen Naisvoimisteluseura ja Hämeen Naisvoimistelijat, jälkimmäistä kannatettiin ja seuran nimeksi tuli Hämeen Naisvoimistelijat.”
– – –
Noilla pykälillä seuramme toiminta alkoi 93 vuotta sitten Tuomiokirkon tuntumassa, Huhtimäen tyttökoululla, nykyisellä Tammerkosken koululla. Kirkkojen tuntumassa liikutaan nytkin, Johanneksen koululla Tuomiokirkon vaiheilla ja Sammon koululla Kalevan kirkon kupeessa.
Seuramme alkuvuosien kauniilla käsialalla kirjoitetuista pöytäkirjoista on kiintoisaa kurkistaa historiaamme.
Voimisteluharjoituksia ja muuta toimintaa
Vuonna 1928 laadituissa säännöissä mainittiin muun muassa, että yhdistyksen tarkoituksena on herättää paikkakunnan naisten harrastusta liikuntakasvatuksen eri muotoihin ja myös siten kehittää jäsentensä ruumiin ja sielun voimia.
Ensimmäisten toimintavuosien ryhmiä olivat esiintymisosasto ja yläosasto sekä kansantanhu- ja leikkiosasto. Voimisteluharjoituksissa – kuten tunteja tuolloin nimitettiin – oli elävä pianosäestys, ja ohjaajia nimitettiin arvokkaasti johtajiksi. Toimintaa oli aikuisille ja lapsille, kuten nytkin. Esiintymisosasto vastasi ohjelmista iltamissa, seuran omissa juhlissa, ja myös ulkopuolisten tahojen tilaamista esityksistä. Löytyipä pöytäkirjoista merkintöjä kävely- ja hiihtoretkistä ja myös Huhtimäen tyttökoulun rehtorilta pyydettyyn lupaan harjoitella pallonlyöntiä koulun pihassa.
Taloudenhoitoa
Toiminnan alkuvuosina seuran kassaa kartutettiin jäsenmaksujen lisäksi muun muassa järjestämällä iltamia. Niissä esitettiin liikunnallista ohjelmaa esimerkiksi Tampereen Teatterissa ja Pellavatehtaan juhlasalissa (nykyinen Komediateatteri). Useana talvena seuran aktiivit hoitivat Tammelan jääkiekkoradan ravintolatehtäviä, mistä seura sai rahallisen korvauksen. Onpa parina toiminnan alkuvuotena avustuksen toivossa lähestytty Tampereen Osake-Pankkia, Tampereen Säästöpankkia ja Maakuntain osakepankkiakin. Siitä, onko rahaa pankeilta herunut, ei pöytäkirjamerkintää löydy.
Hyökkäysmatkoja
Termi on sotaisa, mutta mistään sellaisesta ei toki ollut kyse. Seuran toiminnan alkuvuosina naisvoimistelu ei ollut vielä laajasti kovin tunnettua. Niinpä seuran ponteva naisdelegaatio matkusti lähipitäjiin kertomaan, mitä naisvoimistelu on.
Edellä kerrotut muistot on poimittu vuosien 1928 – 1929 pöytäkirjoista. Koko liikunnallinen maailma on noista ajoista mullistunut. Niin ovat myös seuramme jäsenistön tarpeet ja toiveet, ja niitä seuran johto parhaansa mukaan peilaa toimintaa miettiessään. Pianosäestys tuntuisi nykyjumppareista aivan kummalliselta – vai kiehtovalta? Iltamia ei enää pidetä eikä järjestetä yhteisiä hiihtolenkkejä. Koska jokaisessa kunnassa on nykyisin voimisteluseura tai muu taho asukkaitaan liikuttamassa, ei tarvitse enää hyökkäysmatkoilla viedä voimistelun ilosanomaa minnekään.
On hienoa ja arvokasta, että voimistelun eri muotoja on tarjolla meidän kaikkien iloksi ja terveydeksi. Syyskuun 14. päivä on seuramme syntymäpäivä. Juhlimme sitä ”työn merkeissä” eli jumpaten, kuka hikistä meininkiä hakien, kuka tanssahdellen, kuka rauhallisemmin joogalla ja pilateksella lisää liikkuvuutta tavoitellen.
Siispä onnea ja tarmokasta jatkoa 93-vuotiaalle seurallemme – eli meille. Jatkukoon meidän kaikenikäisten liikkuminen aktiivisena kohti seuran sadatta toimintavuotta ja siitä eteenpäinkin.
Leena Koivumäki
HNV:n kunniajäsen
HNV-läinen vuodesta 1985